Miksi ihmeessä? Eikö Wau ollut upea rekikoiran alku ja hieno tokokoira? NO OLI! Todella täynnä potentiaalia ja sen kanssa ois päässy vaikka ja mihin. Mutta se arki... Päätös oli erittäin vaikea ja pyörittelin ja pohdin sitä monta kuukautta. Kokeilin kaiken mahdollisen mitä ikinä keksin, kunnes lopulta omakin takki oli niin tyhjä, että voin sanoa nähneeni pohjan. Kaikista tärkein syy luopumiselle oli laumadynamiikka ja sen toimimattomuus. Tytöt stressasivat arjessa päivittäin ja sitä kautta omakin stressikäyrä oli jatkuvasti korkealla. Tytöt ovat hyvin rauhallisia, pehmeitä ja nauttivat omasta tilasta. Wau sen sijaan on kovempi, aina iloinen ja hyvin vilkas, melko kuuma koira, joka ei samalla tavalla kunnioita toisen omaa tilaa. Ihan pelkkä Waun läsnäolo sai tytöt kaivautumaan piiloon milloin minnekkin ja Nekodan räjähtämään nollasta sataan nanosekunnissa. Tuntui, että arki suorastaan räjähtää käsiin ja tytöt olivat jatkuvasti ns. veitsenterällä ja varuillaan. Ei hyvä. Kenellekkään.
Kuten Katri sanoi upeasti:
Kares tiivisti tämän hyvin: "Lauman omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Koira voi olla toiselle koiralle peto. Laumassa koirien kuuluu olla yhdessä elävä onnellinen joukkio koiria. Sen terveen rakenteen säilyttäminen on omistajan velvollisuus. " ja "Laumassa omistajan on kyettävä luopumaan yksittäisestä sopeutumattomasta yksilöstä. Se ei ole julmaa, koska usein nämä koirat ovat itsekin onnellisimpia jossakin toisessa perheessä ainoina koirina. Muista aina huolehtia laumastasi ja pidä huoli sen onnellisuudesta. Se tekee omankin elämän helpoksi ja onnelliseksi."
Siksi siis Wau muutti uuteen perheeseen, jossa muut koirat ovat enemmän saman luonteisia sen kanssa. Poika pääsi pitkälle lentomatkalle Novosibirskiin asti ja toimii samalla Lumikiisan ensimmäisenä lähettiläänä Venäjälle. Perhe on erittäin mukava ja vastuuntuntoinen sekä yhtä meneviä ja positiivisia luonteeltaan kuin Wau. En epäile hetkeäkään, etteikö Wau viihtyisi siellä hyvin! :)
Meillä arki on palannut pikkuhiljaa takaisin uomiinsa ja kun näen päivittäin miten rentoja ja onnellisia kaikki ovat, tiedän joka hetki tehneeni oikean ratkaisun. Työ tekijäänsä kiittää ja tässä tapauksessa lopputulos ratkaisua. Meillä on tavotteita asetettu ahkerasti jo ensi kaudelle, katsotaan miten ne lähtevät toteutumaan :) Mennään matkaa yhdessä nauttien toistemme seurasta <3

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti